Suomalainen sauna: 10 000 vuoden löylyperinne

Suomalainen sauna on puulämmitteinen, sähkölämmitteinen tai savusauna, jossa kuumille kiville heitetään vettä löylyn luomiseksi. Sen taustalla oleva perinne on yksi maailman vanhimmista katkeamattomista kylpemisperinteistä. UNESCO merkitsi suomalaisen saunakulttuurin ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon vuonna 2020.

Suurin osa suomalaisesta saunasta kirjoitetuista teksteistä käsittelee historiaa. Vuosilukuja, aikakausia ja matkaa jääkaudelta nykypäivään. Se on kiinnostavaa, mutta se ei muuta mitään siinä, miten itse saunot.

Tässä tekstissä lähestymme asiaa päinvastoin. Käymme perinnettä läpi välineiden ja tapojen kautta – saunakauhan, veden, vihdan, hiljaisuuden ja kylmyyden avulla. Jokaisella niistä on oma historiansa, ja jokainen niistä liittyy johonkin, mitä voit itse tehdä seuraavan kerran saunaa lämmittäessäsi. Perinne elää tekemisessä, ei historiankirjoissa.

Suomalaisen saunaperinteen juuret ovat maakuopassa

Vanhimmat Suomesta löydetyt saunan jäljet ovat noin 10 000 vuotta vanhoja maahan kaivettuja kuoppia. Åbo Akademin etnologiablogin mukaan ne peitettiin todennäköisesti eläinten nahoilla, jotka pingotettiin ohuiden puunrunkojen päälle ikään kuin teltaksi kuopan ylle. Rakenne oli helppo pystyttää ja purkaa, mikä sopi vielä liikkuvaa elämäntapaa viettäville ihmisille.

Saman lähteen mukaan jääkauden jälkeen Suomeen vaeltaneet ihmisryhmät toivat telttasaunan mukanaan. Sauna ei siis saapunut Suomeen valmiina kulttuurimuotona. Se kulki ihmisten mukana – ja jäi tänne.

Telttasaunasta hirsisaunaan

Kun ihmiset alkoivat viljellä maata ja asettua pidemmäksi aikaa samalle paikalle, saunoja alettiin rakentaa maan päälle puusta. Hirsisauna on ollut tavallinen saunamuoto jo useiden tuhansien vuosien ajan.

Kirami kuvaa, että maasaunoja rakennettiin jo pronssikaudella. Vaikka Suomi oli pitkään hyvin köyhä maa, sauna oli silti jatkuvasti läsnä ihmisten elämässä. Se oli paikka, jossa lapsia syntyi, sairaita hoidettiin, peseydyttiin ja joskus myös kuoltiin. Tämä kertoo paljon siitä, miksi perinne on säilynyt niin vahvana. Sauna ei ollut ylellisyyttä. Se oli osa elämän perusrakenteita.

Tästä kehityksestä on edelleen olemassa konkreettinen esimerkki. Tampereella sijaitseva Rajaportin sauna avattiin vuonna 1906, ja se on Suomen vanhin yhä toiminnassa oleva yleinen sauna.

Savusauna on alkuperäinen muoto

Savusaunassa ei ole savupiippua. Suuri kivimassa lämmitetään puilla useiden tuntien ajan. Savu päästetään ulos ennen saunomista, minkä jälkeen kiviin varastoitunut lämpö riittää pitkäksi aikaa. SpaDreamsin mukaan lämpötila on noin 60–80 astetta ja ilmankosteus 20–30 prosenttia – siis viileämpi ja kosteampi kuin monissa nykyaikaisissa saunoissa.

Tämä selittää asian, joka jää monelta huomaamatta: alkuperäinen suomalainen sauna oli lempeämpi kuin monet nykyajan saunat. Mahdollisimman korkean lämpötilan tavoittelu on moderni tapa, ei vanha perinne. Jos haluat päästä lähemmäksi alkuperäistä kokemusta, laske lämpötilaa ja käytä enemmän vettä – ei päinvastoin.

Löyly ei tarkoita vain höyryä. Se tarkoitti myös sielua.

Nykykielessä löylyllä tarkoitetaan kuumilta kiviltä nousevaa lämpöä ja höyryä, kun niille heitetään vettä. Sana on kuitenkin tätä merkitystä vanhempi. Åbo Akademin etnologiablogin mukaan löylyllä viitattiin aikaisemmin myös ihmisen sieluun ja elinvoimaan.

UNESCO käyttää samaa kaksoismerkitystä kuvaillessaan löylyä ilmauksella “the spirit or steam”, joka vapautuu, kun vettä heitetään kuumille kiville. Kyse ei siis ole jälkikäteen keksitystä runollisesta tulkinnasta, vaan merkitys kuuluu itse käsitteeseen.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että löylyä annostellaan – sitä ei maksimoida.

Näin annostelet löylyä

InfoFinland antaa yksinkertaisen ja toimivan ohjeen: heitä kiville vähän vettä kerrallaan, tunnustele sopivaa määrää ja ota muut saunojat huomioon.

Rytmi on määrää tärkeämpi. Pienet kauhalliset tasaisin väliajoin tuottavat tasaisen ja miellyttävän lämmön. Suuri määrä vettä kerralla synnyttää lyhyen ja terävän lämpöhuipun, joka laskee nopeasti. Siinä on ero miellyttävän löylyn ja lämpöshokin välillä.

Veden tulisi olla puhdasta ja haaleaa tai lämmintä. Myös saunatuoksu tai mentolikiteet kuuluvat löylyveteen laimennettuina. Niitä ei pidä kaataa suoraan kiville, sillä ne voivat palaa pois sekunneissa ja pahimmillaan vahingoittaa kiuasta.

Saunakauha määrää tahdin

Suomalaisessa saunassa on yksinkertainen järjestys: se, jolla on saunakauha, hallitsee löylyä. Asiasta ei yleensä neuvotella eikä juuri keskustella – ja usein kaikki tapahtuu hiljaisuudessa.

Siksi saunakauha ja saunasanko eivät ole koristeita. Ne ovat saunarituaalin työvälineitä. Puu johtaa huonosti lämpöä ja sopii hyvin kosteaan saunaympäristöön. Ruostumattomasta teräksestä valmistetulla sisäosalla varustettu sanko tai käsitelty puukahva kestää käytössä kaudesta toiseen, kun taas halpa käsittelemätön puu voi kuivua ja halkeilla. Kyse on pienestä yksityiskohdasta, mutta juuri tällaiset yksityiskohdat saavat saunan tuntumaan viimeistellyltä.

Tutustu saunakauhoihimme ja saunasankoihimme.

Saunaetiketti, joka pätee edelleen

InfoFinland luettelee perusasioita, jotka toimivat lähes kaikkialla suomalaisesta mökkisaunasta yleiseen saunaan:

Peseydy huolellisesti ennen saunaan menoa. Juo vettä ennen saunomista, sillä tulet hikoilemaan paljon. Istu alustan, esimerkiksi pienen pyyhkeen, päällä. Heitä vettä kiville vähän kerrallaan. Ole hiljaa tai keskustele rauhallisella äänellä. Pidä taukoja ja jäähdyttele löylyjen välissä. Peseydy saunomisen jälkeen.

Uimahalleissa ja monissa yleisissä saunoissa miehille ja naisille on omat osastonsa, eikä saunaan yleensä mennä uimapuvussa tai uimahousuissa. Sekasaunoissa uima-asun käyttäminen on sen sijaan usein tavallista.

Yksi asia, joka voi yllättää ulkomaalaiset: InfoFinland huomauttaa erikseen, että suomalaiset ovat tottuneet olemaan saunassa alasti eikä saunomiseen liity seksuaalisuutta. Kyse on hygieniasta ja tottumuksesta – ei mistään muusta.

Vasta ja vihta: sama asia, kaksi nimeä

Koivunoksista sidottua kimppua, jolla ihoa vihdotaan saunassa, kutsutaan eri nimillä riippuen siitä, missä päin Suomea ollaan. InfoFinlandin mukaan Länsi-Suomessa sitä kutsutaan vihdaksi ja Itä-Suomessa vastaksi.

Åbo Akademin etnologiablogin mukaan vihtomista on pitkään pidetty terveyttä edistävänä tapana, ja juhannussaunaan sidotaan tuoreista, vihreälehtisistä koivunoksista uudet vihdat. Kyse on enemmän vuodenaikaan kuuluvasta käsityöstä kuin tavallisesta saunavarusteesta. Koivun pitää olla lehdessä, mutta lehtien vielä pehmeitä – Suomessa tämä tarkoittaa yleensä alkukesää.

Jos haluat saman tuoksun sitomatta omaa vihtaa, koivun tuoksuinen saunatuoksu on helppo tapa tuoda tunnelma saunaan.

Saunahattu on käytännöllinen varuste, ei myytti

Tässä on syytä olla tarkkana. Emme ole löytäneet luotettavaa lähdettä, joka osoittaisi varmasti, mistä villaisen saunahatun käyttö on alun perin saanut alkunsa. Verkossa kiertävät tiedot ovat suurelta osin kauppojen julkaisemia ja keskenään ristiriitaisia. Siksi emme väitä tietävämme sen tarkkaa historiaa.

Toiminta voidaan kuitenkin selittää ilman arvailua. Saunan ilma on kuuminta ylhäällä, mikä on koko eri korkeuksille rakennettujen lauteiden idea. Villa eristää myös kosteana. Villainen saunahattu auttaa siksi suojaamaan päätä epämiellyttävältä kuumuudelta ennen kuin muu keho tuntuu liian kuumalta. Käytännössä se voi tehdä ylimmällä lauteella istumisesta miellyttävämpää ja auttaa kokemaan lämmön tasaisemmin.

Kyse ei ole lääkinnällisestä tuotteesta. Se on mukavuutta lisäävä varuste – ja yksi edullisimmista yksityiskohdista, joilla saunakokemusta voi selvästi muuttaa.

Kylmyys on puolet rituaalista

Suomalainen sauna ei ole pelkkä kuuma huone. Olennaista on lämmön ja viileyden vaihtelu. InfoFinland kuvailee jäähdyttelytaukoja luonnolliseksi osaksi saunomista: jäähdyttele, käy suihkussa tai istu ulkona, juo vettä ja palaa sitten takaisin saunaan.

Kirami kuvaa samaa pohjoismaista tapaa: löylyjen välissä mennään ulos vilvoittelemaan lumeen ja palataan sen jälkeen takaisin lämpöön. Ilman jäähdyttelyä saunomisesta tulee yksi pitkä ja tasainen jakso. Jäähdyttely antaa sille rytmin.

Mitä saunan terveysvaikutuksista voi – ja ei voi – sanoa

InfoFinland, jota ylläpitää Helsingin kaupunki yhteistyössä suomalaisten viranomaisten kanssa, pitää viestin tarkoituksella yksinkertaisena: saunomisen jälkeen olo on rentoutunut ja keho puhdas.

Saunomisen vaikutuksista sydän- ja verenkiertoelimistöön on tehty tutkimusta muun muassa Itä-Suomen yliopistossa. Yksittäinen saunomiskerta on esimerkiksi yhdistetty verenpaineen laskuun henkilöillä, joilla on sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä. Tällaiset tulokset tulee kuitenkin nähdä yksittäisten tutkimusten havaintoina – ei lupauksena tietystä terveysvaikutuksesta.

Sauna ei ole hoitomuoto. Jos sinulla on sydän- tai verisuonisairaus, olet raskaana tai käytät lääkkeitä ja olet epävarma saunomisen sopivuudesta, keskustele asiasta lääkärisi kanssa. InfoFinland antaa lisäksi yksinkertaisen perussäännön: älä sauno kuumeisena tai sairaana. Jos tunnet olosi heikoksi tai huonovointiseksi, poistu saunasta.

Suomalainen sauna Suomessa: mikä tekee siitä erityisen

Suomessa sauna ei ole vain paikka peseytyä tai rentoutua. Se on osa arkea ja kulttuuria tavalla, jota on vaikea verrata moniin muihin maihin. Kolme asiaa erottuvat erityisesti.

Löyly kuuluu saunaan. Suomalaisessa saunaperinteessä veden heittäminen kiville on olennainen osa kokemusta. Täysin kuiva sauna ilman löylyä on kaukana perinteisestä suomalaisesta saunomisesta.

Lämpötilan ei tarvitse olla äärimmäinen. InfoFinland ilmoittaa tavalliseksi lämpötilaksi 70–90 astetta. SpaDreams mainitsee nykyaikaisille saunoille 80–100 astetta. Savusaunassa lämpötila on yleensä näitä matalampi.

Saunoja on lähes kaikkialla. SpaDreamsin mukaan Suomessa on yli kolme miljoonaa saunaa noin 5,5 miljoonalle asukkaalle. Saman suuruusluokan luvun mainitsee myös InfoFinland. Suomessa sauna on usein osa kotia, mökkiä ja tavallista arkea – ei erillinen paikka, johon täytyy matkustaa.

Saunalla on ollut myös poliittinen rooli. Presidentti Urho Kekkonen, joka toimi Suomen presidenttinä vuosina 1956–1981, tunnettiin siitä, että hän kävi poliittisia keskusteluja saunassa. Saunadiplomatia on siis todellinen osa suomalaista historiaa.

Näin tuot perinteen omaan saunaasi

Lyhyesti, siinä järjestyksessä missä asioilla on eniten merkitystä:

• Laske lämpötilaa ja käytä enemmän vettä. Lempeämpi ja kosteampi sauna on lähempänä perinteistä kokemusta kuin äärimmäisen kuuma ja kuiva sauna.
• Heitä vettä kiville vähän kerrallaan tasaisin väliajoin. Rytmi ennen määrää.
• Anna yhden henkilön hallita saunakauhaa kerrallaan.
• Tee jäähdyttelystä osa saunomista, ei keskeytystä.
• Nauti hiljaisuudesta. Jätä puhelin saunan ulkopuolelle.
• Vaihda kuluneet varusteet. Kuivunut ja halkeillut puu sekä vanhat tai pölyiset kiuaskivet vaikuttavat kokemukseen enemmän kuin moni uskoo.
• Anna vuodenaikojen näkyä. Joulu, juhannus ja talven ensimmäinen todella kylmä ilta ovat hyviä hetkiä tehdä saunomisesta hieman tavallista erityisempää.
• Mikään näistä ei vaadi suurta investointia. Yksityiskohdat tekevät eron.

Jos haluat valmistella saunan tulevaa kautta varten, olemme koonneet tärkeimmät asiat saunatarvikeoppaaseemme sekä oppaan saunatuoksun valintaan, jos haluat aloittaa siitä.

Ei ole kiirettä. Sauna on selvinnyt jo 10 000 vuotta.